sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

I am the hero of this story. I don't need to be saved.

Hejsan ! Tos on nyt viikko menny tost edellisest postauksest ja nyt on .. parempi fiilis, kai. Ollu rankka viikko kaikin tavoin, mut toisaalt oon oppinu ja miettiny tosi paljon. Oon yrittäny nähdä asioita muittenki näkökulmast,kaikkee sitä mitä itse henkilökohtaisesti olen tehnyt väärin ja mitä ois pitäny jättää sanomatta. Mut toisaalt, välil pitää vaa sanoo suoraa ja antaa asioiden mennä niinkuin niitten pitää. Saa nähdä, miten asiat laantuu tai kauan niistä virheistä kärsin. Tällä hetkellä oon valmis taistelee niitä hankaluuksia vastaan. Täysillä. 




Tän viikon aikana, oon saanu tosi paljon tukee eri ihmisilt, joilla kaikilla on ollut erilainen näkökulma. 
Jotkut on sitä mieltä että rakastan liikaa, pistän itteni niin täysillä likoon, et ihmisil on hirveen helppo satuttaa mua. Että kerranki voisin keskittyy siihe et mua ei satu, eikä siihe että toista sattuu. Mut mua sattuu enemmän jos tiiän et satutan jotakuta. Ristiriitast ja niin helvetin ironista. Mut en osaa elää muulla tavalla, oon aina eläny näin. Rakastan kaikkii mun läheisii niin paljon. Mut onko se väärin? Joo, sattuu. Mut kaikki satuttaa, pitää vaa ettii ne ihmiset ja asiat, jotka on kivun arvosii. Mulla niitä on paljon. Therefore, it hurts cause it matters. 
Toiset on taas sitä mieltä, että mun pitäis selvittää kaikki asiat jotka painaa mua, tai on jääny mun hengen lattioille lojumaan. Koputtaa olkapäälle ja vaa puhuu ja sanoo mitä ajattelen.  Joo, oon samaa mieltä, mut ei pysty kaikkee kerrallaa. One step at a time. Yritän. Lupaan.
Myös sitä oon kuullu, että anna ajan selvittää. Kyllä ne ihmiset tulee sitten selvittämään asiat, ku ne tajuu. Mut ei mul oo aikaa ootella. Seki sattuu, entä jos ne ei tuukkaa? Mitä mä sit teen?
Jotkut on vaa hiljaa ja kuuntelee. Ehkä sekin auttaa. 



Eilinen oli kyllä mahtava! Oltii Nikin ja sen perheen kanssa kattomassa KIDSingin suoraalähetystä, kannustamassa Jooaa! Kiitokset VIP-paikoista ja lipuista. Mahtavasti veti ja koko sali oli ihan hulluna (: Oli se pettymys, kun tulokset ei ollu ihan sitä mitä odotettiin, ja se 5 sekunnin awkward hiljaisuus mikä salissa vallitsi, oli naurettava. Mutta kyllä se Antti sen jatkoon vielä pistää (: tsemppiä, jooasterit pitää peukkui (y) 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti