sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Tiedän että kaikkea ei saata unohtaa, mutta toivon että anteeksi voi antaa.



Sinä olet minun siskoni, en tahdo että kilpailumme jatkuu,
sydämeni murtuu.




Luultavasti vihaat mua ja ymmärrän sen. Enkä millään muulla tavalla sulle voi kertoa, kai blogi on pelastusliivini tänään. Luultavasti sua ei kiinnosta etkä ees halua kuulla, mutta kerrompa kumminkin. Ihmistä voi rakastaa niin paljon, muttei kummiskaan enempää kuin ikävöidä. Ei rakkaiden ihmisten kohdalla luovuteta, eihän? 




I have friends and I have lovers, but I can't replace a sister. When sadness was the sea, you taught me how to swim. I can't give anything else right now, I can't make it okay cause I don't how. But I can tell you the truth and I'll do it in my blog if you don't listen. I love you. I love you more than I did before cause I guess two people have to fall apart to realize how much they need to fall back together. I miss you and I feel incomplete. I'm sorry I fucked up. If I could take it back I would. But I can't. I can't give you anything else. You won't forget it, I won't either, but I hope some day you can forgive me. I just miss you everyday. 




Sanonut oon kaiken, yö vaihtuu aamuun, jos sä vielä haluut, takas mä tuun. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti