Directly, or indirectly, everything we write is for someone.

I kissed a boy and his lips tasted like the 

middle of July,  but summer soon fades to fall

and I know that as the leaves fall apart and die, 

we will too. 

  

   

'' Ei hiiltynyt puu syty enää '' niin ne nykyää huutelee. Whether I like it or not, alone will be something i'll be quite alot. It seems that once again I'm on the run, breaking hearts just for fun. Not because I attempt to. Just once they break your heart, you don't have one anymore. You don't remember how other people feel, because you can't feel. But I'm better off alone, like a lonely wolf.  

Hejsan, viime blogpostauksesta onkin sitten jo jonkun verran aikaa. Yleisesti viimeinen kuukaus on ollu täysin mindfuck ja päätösten tekemistä. Kahdeksas luokka päätettiin huikealla 9.1 keskiarvolla ja onhan siitä auringosta ehditty nauttiakkin, vaikka ruskettuminen kuulostaaki mahdottomalta. Huomenna ois reissu Itävaltaa kahdeksi viikoksi. Ennen kun lähen, haluisin hakee kirjastosta ' Looking for Alaska ' by John Green - kirjan, olis matkalle jotain luettavaa. Laatuaikaa perheen kanssa, ei mitenkään innosta mutta toisaalta ei täälläkää oleminen oo ollu helppoo. Ei se ikinä oo. Perks of living in Matinkylä. En lupaa, et mietin mitää mun elämän ongelmii läpi ku oon lomal, enkä lupaa et tuun takas mitenkää less fucked up ku oon nyt, mut ainaki pääsen pois täältä.  Heinäkuun ensimmäinen viikko olis rippileiri, mitä odotan kyllä innolla. Toivotaa ettei lennetä nikin kanssa ulos sieltä. Moitteet rumasta kielenkäytöstä voin takaa. Sitä vittuu vaa pitää tunkee joka vitun välii. Vitun kaunis. Vitun ruma. Vitun nälkä. Vitun kännissä.  Haista vittu. Ui vittu. Kyllä, joka paikkaa se nykyää tuppaa tulemaan. Kaikenlisäks meijän riparil on jätkii suunnillee 18 ja risat, naispuolisii kenties 7? Se jo takaa hyvän riparin. No drama. Toivottavasti. Riparin jälkeen lähen luultavasti heti Viroon, eli täällä Suomessa en ole kuin vain elokuun alun. En tiiä miten kestän ikävän, mut pakko.  Eipä mulla pahemmin muuta olekaan. Tossa alussa oli kuvia nikin kaa kuvailuist, eli kaikki copyrights to niki.  Sain uuden läppärinki, joten tässä jotain webbikuva settii koska en keksi mitään muutakaan. Ja ihan näin aiheesta kukkaruukkuun, mut nään tän infon tosi tarpeelliseks jostain syystä. Kun kuolen, sillo joskus ku kupsahdan, soittakaa Heli Kajon - Jos mä kuolen nuorena mun hautajaisissa. Ei nyt oo suunnitelmis kuolla lähiaikoina, mutta toi oli tosi tarpeellinen juttu nyt :'D. 

Tyttöystävät silmät päähän meikatkaa 
ja menkää tilaisuuden jälkeen tanssimaan.
Pojat laulakaa se laulu,
joka sai mut aina nauramaan. 

Kirotkaa vähän aikaa Jumalaa
ja menkää sitten juomaan itsenne humalaan.

I am the hero of this story. I don't need to be saved.

Hejsan ! Tos on nyt viikko menny tost edellisest postauksest ja nyt on .. parempi fiilis, kai. Ollu rankka viikko kaikin tavoin, mut toisaalt oon oppinu ja miettiny tosi paljon. Oon yrittäny nähdä asioita muittenki näkökulmast,kaikkee sitä mitä itse henkilökohtaisesti olen tehnyt väärin ja mitä ois pitäny jättää sanomatta. Mut toisaalt, välil pitää vaa sanoo suoraa ja antaa asioiden mennä niinkuin niitten pitää. Saa nähdä, miten asiat laantuu tai kauan niistä virheistä kärsin. Tällä hetkellä oon valmis taistelee niitä hankaluuksia vastaan. Täysillä. 

Tän viikon aikana, oon saanu tosi paljon tukee eri ihmisilt, joilla kaikilla on ollut erilainen näkökulma. 

Jotkut on sitä mieltä että rakastan liikaa, pistän itteni niin täysillä likoon, et ihmisil on hirveen helppo satuttaa mua. Että kerranki voisin keskittyy siihe et mua ei satu, eikä siihe että toista sattuu. Mut mua sattuu enemmän jos tiiän et satutan jotakuta. Ristiriitast ja niin helvetin ironista. Mut en osaa elää muulla tavalla, oon aina eläny näin. Rakastan kaikkii mun läheisii niin paljon. Mut onko se väärin? Joo, sattuu. Mut kaikki satuttaa, pitää vaa ettii ne ihmiset ja asiat, jotka on kivun arvosii. Mulla niitä on paljon. Therefore, it hurts cause it matters. 

Toiset on taas sitä mieltä, että mun pitäis selvittää kaikki asiat jotka painaa mua, tai on jääny mun hengen lattioille lojumaan. Koputtaa olkapäälle ja vaa puhuu ja sanoo mitä ajattelen.  Joo, oon samaa mieltä, mut ei pysty kaikkee kerrallaa. One step at a time. Yritän. Lupaan.

Myös sitä oon kuullu, että anna ajan selvittää. Kyllä ne ihmiset tulee sitten selvittämään asiat, ku ne tajuu. Mut ei mul oo aikaa ootella. Seki sattuu, entä jos ne ei tuukkaa? Mitä mä sit teen?

Jotkut on vaa hiljaa ja kuuntelee. Ehkä sekin auttaa. 

Eilinen oli kyllä mahtava! Oltii Nikin ja sen perheen kanssa kattomassa KIDSingin suoraalähetystä, kannustamassa Jooaa! Kiitokset VIP-paikoista ja lipuista. Mahtavasti veti ja koko sali oli ihan hulluna (: Oli se pettymys, kun tulokset ei ollu ihan sitä mitä odotettiin, ja se 5 sekunnin awkward hiljaisuus mikä salissa vallitsi, oli naurettava. Mutta kyllä se Antti sen jatkoon vielä pistää (: tsemppiä, jooasterit pitää peukkui (y) 

Oh tell me where was my fault, in loving you with my whole heart?

I stood. Stood in front of you. Cried like I've never cried before. My lips started to shake and the tears built up really fast. Loss of breath and soon I was on my knees. You watched me with those big blank, cold eyes. The truth came bursting out, finally without the lies. Maybe somewhere deep down you were hurting too, but in that moment, so drunk, so confused, you did not understand and I couldn't explain.  In that moment, I thought I heard a plane crashing, but it was my heart cracking. Again.

We can sit, watch out of the window, close our eyes and fantasize all we want how things will be different someday, but this is today and it sucks. Yes, I will get over, eventually or maybe even really soon, but that doesn't make it hurt any less right now. I do not ask even for happiness anymore, just a little less pain.

But there is something about pain, that brings people together. When I cried, all I wanted was a support from you, but.. at the end of the day, I realized I had so much more. I had friends. They told me they loved me when I didn't really love myself. They didn't let me fall. They kissed me on the forehead when I was pretty much dying and shaking, didn't laugh at me when I was smoking a cigarette and it made me cough really badly.

But, my best friend.  When I was on the street, drunk and confused, yelling that I can't live anymore, she gave me this painful bitch slap and told me to get my shit together. To put my shoes on, to get my coat and to run away with her as fast as I can. That's the love I have, that's the love I didn't expect. Never asked for and never wished for. That's the love we should all be thankful for and give it back as much as we can. Make sure we show it.

  

To waste another breath over you? 

No, never,never,never.

Unless you asked me to. 

I dreamed that God would be forgiving, but there are dreams that cannot be.

Please don't go mistreating me,

I'm not saying, you've been misleading me,

just haven't needed me, the way that I need you.

You only need the light, 

when it's burning low, 

and you only miss the sun 

when it starts to snow, 

you only know you love him, 

when you let him go.

You walk away and let him go.

Whatever you are, you should be a good one. 

But when you are nothing ? Then what ? You just feel nothing. Numb. Worthless, no matter how many people tell you they love you or '' are '' there for you, to support you, when you need a shoulder to cry on, they are there when you need a hug or just to cheer you up, but I can't help it.

Where is the home, when home doesn't feel like home anymore? 
Who is the person you love, when the person you used to love isn't there anymore? Who you are, when you can't recognize yourself in the mirror anymore? What do you do, when you're head is full of fears and there is no room for dreams?

I guess we never 

really get over 

someone, we just

get someone else 

to think about. 

It feels good, 

but then again,

we shouldn't allow

loneliness drive us

into the arms of 

someone we don't 

belong with. 

Still I dream, he'll come to me. 

That we'll live the years together, but there are dreams that cannot be, and there are storms we cannot weather.

— Les Miserables

Jos se ei tapa, niin se todellakin hajottaa.

Moi, mitä kuuluu? 
Pitkäst aikaa, tuntuu silt et jotai puuttuu.
Sä oot ainoo jolle pystyn puhuu,
oot ainoo joka pystyy vaikuttaa muhun.

Hiljaisuus tai sanat mitä sanot, ne halkasee mut kahtiin.

Ne saa mun sydämen lyömää samaa aikaa eri tahtii. 

Pyydän sua juoksemaan karkuun, 

älä kato taakses tai turvaudu jarruun.

Kaua venattu eikä muututa mikskää,

 oon eritaval hyvä, munkaltast et löydä mistää.

Juoda loputtomiin,

 voin tyhjyyteen nimees huutaa taas,

toivoo et joskus voisin elää sut uudestaa.

Viimeisen kerran jaksan taistella viel susta,

ne huutaa se on vaa voimien kulutusta.

Illan tullen löydän itteni taas pohtimasta,

  Miks oot täällä, vaik en estä sua juoksemasta.

@ Stella 

Mä olen yksin, kesäisin talvisin ja syksyisin, 

Pimeinä iltoina, yksinäisyys ei tunnu siunaukselta.

Pyrin olee ees itsenäinen ja alkuperäinen,

tarvii kai omaa rauhaa jokaikinen laumaeläin.

Nii eli tää hiihtolomaviikko on menny iha mukavasti. 
Maanantaina tääl oli sukulaisii juhlimas mun synttäreit. 
Pakotin Markuksen mun kaa samaa kuvaa.

Tiistaina oli aamul spirometria ja kävin salil siin iltapäiväl. 
Olin 2 tuntii salin puolel ja tunnin zumbassa. 

 Keskiviikkona oli siis mun 15-v synttärit ja kiitän kaikkii jotka toivotti onnee! 
Olin myös keskiviikkona salilla 2 tuntii ja iltapäivällä menin stadii Merilinin luo. 

Torstaina käytii syömässä keskustassa ja juhlittii siellä kummanki synttäreitä! 
Torstaista olis kuvii mutta en jaksa ladata niitä koneelle. 
Perjantaina niki oli meillä yötä ja onnistuttii tekee yöllä hyytelöö. 

Lauantai aamulla kävin salillä,  
ilta meni sitten vähän villimmissä merkityksissä, 
kiitti kaikille oli kiva ilta! Ainaki osittai. 

bye ' 

Cup song (:

Tuli sit opeteltuu tänää Pitch Perfectist - You're Gonna Miss Me When I'm Gone - cup song :D 

En viittiny toho päälle laulaa ku ei oo viel nii hyvin kasas, mut oikeesti siis kuuluu toho biisi messii (: 

goooodbye ' 

It's better to feel pain, than nothing at all.

I could say I was a happy child. Now I'm not happy and definitely not child anymore. 

Never thought I would turn out to be the person I'm now. Fragile.

Oon ollu vähän ahkerampi postaaja täs lähiaikoin, vaik ei ookkaa paljoo mitää syvällist mist bloggaa. Täst postauksest tulee vähä lyhyt ja pointless, mut seuraavan lupaan tehdä pidemmän.  

Selasin noita albumeita ja huomasin et retuilin joka kuvas, olin kunnon ilopilleri. Välil sitä taas miettii mite oon muuttunu. Tai no, oon mä vieläki aika ilopilleri sillon kun on hyvä fiilis. Mut toisinaan taas.. hutera ja heikko. 

So, this is my life. I am both, happy and sad, still figuring out how is that possible.